Nato-jäsenyys kasvattaa henkilöstön määrää

Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen vuonna 2023. Jäsenyyden myötä Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä sijoitetaan Naton sotilaalliseen komentorakenteeseen sekä Naton joukkorakenteeseen ja virastoihin. Lähivuosien aikana puhutaan noin sadasta upseerista, opistoupseerista, erikoisupseerista ja aliupseerista.

Määrät ja tehtävät tarkentuvat sotilaallisen integraatioprosessin edetessä. Sotilastehtävien lisäksi Natossa on tarjolla työtehtäviä siviileille. Niitä voivat hakea kaikki jäsenmaiden kansalaiset.

Kotimaan johtamisrakenne säilyy hyvin pitkälti nykyisenä. Puolustusvoimien henkilöstömäärä kasvanee jäsenyyden myötä kaikissa henkilöstöryhmissä. 

Lisää osaamista ja kielitaitoa

Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset jakautuvat usean vuoden ajalle. Nato-jäsenyyteen liittyvät velvoitteet henkilöstön osalta toteutetaan henkilöstöjärjestelmän kantokyky huomioiden.

Jäsenyys asettaa jonkin verran lisävaatimuksia henkilöstön osaamiselle ja kielitaidolle, henkilöstösuunnittelulle ja -hallinnolle. Myös palvelussuhteen ehtoja kansainvälisissä tehtävissä tarkastellaan.

Koulutuksen järjestelyjä ja sisältöjä kuitenkin harmonisoidaan tarvittavin osin Naton koulutustoiminnan doktriinien, menettelytapojen ja standardien kanssa. Myös kansainvälinen harjoitustoiminta ja muu kansainvälinen yhteistyö lisääntyvät, joten englannin kieltä käytetään jatkossa nykyistä enemmän.